Kiitos antibiootin (tai sitten luonnollisen paranemisprosessin) ien muutti väriään normaaliksi parissa päivässä. Ilkeää sykkivää tunnetta ikenen kohdalla ei enää ollut. Hampaista päästiin ottamaan lopultakin muotit, pari viiikoa myöhemmin kuin alunpein oli ajateltu.
Ensimmäisessä vaiheessa implanttijuurien ruuvit irroitettiin ja tilalle laitettiin muotteja varten väliaikaiset hammasaihiot. Sitten jäljennysmuotteihin porattiin reiät kulmahampaissa tököttäviä hammasaihioita varten. Sen jälkeen sekä ylä että alaleukaan laitettiin muutamaksi minuutiksi oikomishoidin alkuvaiheista tuttu jäljennösmassa. Vaikka massa on jo tullut tutuksi, joka kerralla mietin sitä, miten se irtoaa irroittamatta hampaita. Erityisesti nyt mietin lähteekö muotin irroittamisen yhteydessä myös implanttijuuret, sillä massa oli suussa lopulta normaalia pidempään. Toinen muotin reikä implanttijuurelle ei nimittäin sattunut oikeaan kohtaan ja reikää porailtiin kotvan aikaa suuremmaksi. Lopputulos tietenkin oli, että massa irtosi mukavasti ja implanttijuuret jäivät suuhun. Myös jäljennöksestä tuli heti onnistunut.
Seuraavaksi määriteltiin sopivaa väriä hampaille. Se tehtiin vetämällä huulet levittimien avulla sivuun ja ottamalla valokuvia erilaisten värimallihampaiden kanssa. Väliaikaisten hampaiden väri on aina valittu silmämääräisesti ilman valokuvia ja väri on ollut hiukan liian vaalea. Ilmaisin huoleni hampaiden väristä hammaslääkärille, mutta hammaslääkäri vakuutti, että tällä valokuvamenetelmällä määritelty väri on luonnollisempi ja tulee tarkasti omien hampaiden värinen.
Koska kipuilevan implanttijuuren vuoksi olin etsinyt runsaasti tietoa mahdollisista epäonnistuneista implantin asennuksista ja onnistumistilastoista, päätin kysellä hammaslääkärin arviota siitä, miten todennäköisesti hampaani kestävät ilman komplikaatioita. Tilastoja lukemalla saa ymmärryksen, että muutama prosenttti implanteista epäonnistuu ja 45 prosenttia näistä epäonnistumisista ilmenee ensimmäisen vuoden aikana. Oli kiinnostavaa tietää kuinka todennäköisesti asintuntijan näkemyksen mukaan olisin näiden epäonnistuneiden joukossa. Hammaslääkärini mukaan joskus harvoin on epäonnistumisia. Jos implantin asennus olisi epäonnistunut, se olisi jo tähän mennessä todennäköisesti ilmennyt. Lisäksi hänen kokemuksensa mukaan epäonnistumiset ovat olleet lähinnä tupakoitsevilla potilailla. Minä en onneksi tupakoi. Minun kohdallani implantin kestoon voi vaikuttaa se, että toiselle puolelle piti lisätä luuta, joka kuitenkin ajan mittaan vähenee.
Jotenkin tähän saakka huomioni on ollut hammasleikkauksissa ja oikomisessa, en ollut ajatellut hampaiden kestoa oikeastaan asiana jota pitäisi kyseenalaistaa. Nyt kuitenkin kiusallisesti tiedostin senkin vaihtoehdon, että kaiken tämän jälkeen voi käydä niinkin, että implanttihampaat eivät kestäkään.
Ehkä juuri tästä oivelluksesta johtuen tiedustelin myös takuusta. Olisiko hampaille ja implanttijuurille olemassa takuu. Vastaus oli kyllä ja ei. Virhevastuu olisi olemassa, mutta itse aiheutettuja vikoja ei korvattaisi. Myös implanttijuurilla on takuu. Jotenkin kuitenkin epäselvältä tuo takuujärjestelmä vaikutti. Epäselvää olisi varmasti kattaisiko takuu sen, että implantti irtoaisi luun puutteen vuoksi.
Elämä siistin hammasrivin kanssa on jo tosi lähellä, mutta tuntemukset ovat jotenkin hämmentyneet. Kun implanttijuurin laitettiin pitkät hammasaihiot, olin ihan ihmeissäni. Miten ihmeessä uskaltaisin purra tai syödä mitään hampailla jotka ovat kiinni implanttijuurissa. Jo vuosia kaikenlaisia rautalankavirityksiä käyttäneenä nämä rautalankaviritykset tuntuvat vahvoilta ja turvallisilta ja oikeat hampaat ihan kummalliselta ajatukselta. Toisaalta tietysti odotan kun kuuta nousevaa sitä päivää kun hammasrivi on kunnossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti