Kuinkas sitten kävikään

Ilkeät tuntemukset eivät sitten kadonneetkaan toisen kulmahampaan kohdalta vaikka puudutuksen aiheuttamat ikävät jälkituntemukset olivatkin poissa seuraavana päivänä. Päivän verran söin särkylääkettä ja ihmettelin tosi kipeää ja ientä ja jotenkin laajemminkin hampaisiin asti heijastuvaa kipua. Kahta päivää en voinut kuitenkaan pelkästään ihmetellä. Toisena päivänä oli jo pakko toimia. Olin varma, että toinen implanttien leikkausarvista on jotenkin tulehtunut ja varasin ajan hammaslääkärilleni.  Aika löytyikin onneksi juuri sopivasti.

 

Hammaslääkäri tarkisti suun ja ilmoitti, että tälle asialle ei voi nyt mitään tehdä. Olin yhtä kysymysmerkkiä vielä senkin jälkeen kun lääkäri ilmoitti kipeän kohdan olevan afta.  Minulla ei ollut minkään valtakunnan käsitystä siitä, mikä on afta. Epäilevästi kyselin, että voiko se todella aiheuttaa niin kovaa kipua, että se heijastuu hampaisiin asti. Kuulemma voi.  Ja sekin oli ikävää, että aftaan ei varsinaisen tehokasta lääkettä ole.  Jotain käsikauppavalmisteita kylläkin olisi.

Että tämäkin sitten vielä.  Ilman näitä aftoja olisin kyllä voinut elää. Mistä ihmeestä nekin nyt sitten onnistuin saamaan.

 Paiseet kuitenkin on siis nähty. Silti karjarutto, sääsket, syöpäläiset, sammakot, paarmat ja heinäsirkat vielä kohtaamatta tässä prosessissa, joten eihän tämä nyt ihan toivotonta ole.