Hammaslääkäri askarteli minulle tänään tilapäiset hampaat. Ne tuntuvat aivan luonnottomilta kokkareilta suussa, mutta näyttävät ihanilta. Jaksan olla näistä hirveistä väliaikaisista hampaista lapsenomaisen innostunut. Olen vilkaissut peilistä moneen otteeseen hampaitani ja joka kerta ilahtunut näkemästäni. Se on totta, kamalat mustat aukot eivät näy!
Ihan näin innostunut ei ehkä kannattaisi olla. Hampaat eivät välttämättä kestä muutamaa päivää enempää, parhaassakin tapauksessa muutaman kuukauden. Ehkä pahin haittapuoli on se, ettei tilapäisillä ”purkkapaikkahampailla” pitäisi purra mitään. Hampailla usein purraan, joten tämä on varsin rajoittavaa. Erityisesti kannattaisi olla varovainen ennen perjantaista juhlatilaisuutta, yhteinen toiveemme hammaslääkärin kanssa kun on, että hampaat kestäisivät ainakin pari päivää.
Hammaslääkäri on onneksi suhtautunut tilanteeseeni mallikelpoisesti. Tänään lääkäri erikseen pahoitteli tilannetta. Lääkärin mukaan tilanteeni oli tullut heillekin todellisena yllätyksenä. Olivat ajatelleet, että nyt tehdään jotain varmasti oikein ja näin sitten kävi. Tämän hammaslääkärin sosiaaliset taidot ovat aikalailla kohdillaan. Minulle tuli potilaana aidosti sellainen olo, että parhaansa yrittivät, mutta epäonnistuivat. Tätä hammaslääkäriä ei tee mieli syytellä. Tekisi mieli sanoa niin kuin lapsillenikin tapaan sanoa: ” Jos ei tee mitään, ei tee koskaan virheitä. Jos tekee paljon asioita, tulee joskus virheitä.”
Tämänpäiväisistä purkkapaikkahampaista ei laskua minulle kirjoitettu. Jaksan lapsenuskossani uskoa siihen, että minulle tarjotaan hammaslääkäriaseman puolesta tästä katastrofista aiheutuvat kulut. Saapa nähdä kuinka käy.
Hammaslääkäri oli selvitellyt eilisellä käynnillä epäselviksi jääneitä asioita. Implanttihampaiden asennusta ei voitaisi tehdä ennen kuin hampaanpoiston aiheuttamat luustovauriot ovat korjaantuneet. Pääsisin siis implanttijuurten asennukseen syys-lokakuussa, ehkä hiukan aiemmin. Implanttien asennus olisi todella vaativa operaatio ja kävisin ehkä ensin 3D röntgenkuvissa ja sen jälkeen implanttijuurille tehtäisiin kuvien perusteella ohjain, jolla ne osattaisiin ruuvata riskittömään paikkaan. Mutta se minun täytyisi hyväksyä, että implanttien asennus olisi kohdallani hyvin riskialtis operaatio, tehtiinpä se miten tahansa. Sovimme lääkärin kanssa, että hän soittaa etenemisestä ensi viikolla.
Kumma kyllä en juuri nyt jaksa ajatella implanttien riskejä lainkaan. Jos minulle laitettaisiin pysyvä siltaratkaisu, menettäisin varmuudella neljä tervettä hammastani jollakin aikavälillä. Jos minulle laitetaan implantit, menetän etuhampaani vain jos operaatio epäonnistuu. Mielestäni peli on selvä. Otan ison riskin ja haluan implanttihampaat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti