keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Hyvä maku suussa


Nyt se sitten tuli. Palkkio kivusta, tuskasta ja verenvuodatuksesta. Ehkä myös vähän pahasta mielestä. Hammaskeiju nimittäin toi lopulta pieneksi kiitokseksi untuvatakin. Takki on pehmeä kuin ruoka jota olen viime ajat syönyt ja väriltään punainen kuin suulaesta vuotanut veri. Toisaalta se on myös lämmittävä kuin se uutinen, etteivät etuhampaat sittenkään tippuneet. Ymmärtäväinen on tuo meidän hammaskeiju.

Kävin myös leikkauksen jälkeisessä lopputarkistuksessa. Tarkastuksen ajatuksena oli varmistaa, että hampaat ovat vielä suussa ja paraneminen on edennyt suunnitelmien mukaan.. Samalla suuta tarkistaessaan kirurgi irrotti myös tikit.  Tikkien poisto sattui aivan yhtä paljon kuin edelliselläkin kerralla. Vesi valui silmäkulmista ja  pisti irvistämään,  mutta onneksi tämä oli nopeasti ohi. 

Muutoinkin suussa kaikki näytti hyvältä. Hampaat eivät paljoa enää liikkuneet, haavat olivat parantuneet, eikä kirurgin mukaan olisi odotettavissa mitään katastrofaalisia uutisia hampaiden suhteen.  Suurimmat riskit oli nyt oletettavasti vältetty. Oikomishoito voitaisiin aloittaa alkuperäisen  suunnitelman mukaan. Ainoaksi epäselväksi asiaksi jäi korvan lukkoisuus, joka on jatkunut leikkauksen jälkeen. Siihen ei löytynyt mitään selitystä. Täytynee vain toivoa, että se menee aikaa myöten ohi.

Koko hampaidenpoistokeikasta jäi veren maun sijaan oikein hyvä maku suuhun. Palvelu ja tarjottu asiantuntemus oli maallikon arvioimana huippuluokkaa. Tämän kokemuksen jälkeen joudun ehdottomasti tarkistamaan asenteitani kirurgeja ja muuta hoitohenkilökuntaa kohtaan. Ehkä ei kannatakaan ajatella, että nykyisin kaikki hammashoidon asiantuntijat ovat niitä samanlaisia hengityssuojaimiin mumisevia eläviä muumioita, joita tapasin 80-luvulla tai tutkimatta hutkijoita. Voivat olla ihan asemansa ansainneita asiantuntijoitakin.

Lopuksi täytyy todeta, että erikoiset asiat voi tehdä ihmisen onnelliseksi. Se että lopulta sain tikit pois suusta ja että jotenkin hyvin konkreettisella tavalla sain pisteen hampaidenpoistotarinaan, toi huojentuneen mielen. Ihan aikuisten oikeasti tätä samaa leikkausta ei tehdä minulle enää ikinä. Se on ohi nyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti