sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Potilaan hermoissa vikaa?


Nyt toivoisin, että minulta kysyttäisiin hammaslääkärissä kuinka voin.  Voisin nyt kertoa monisanaisesti, kuinka äärimmäisen huonosti voin ja kuinka äärimmäisen paljon vihaan tätä onnetonta purukalustoani ja meneillä olevaa hoitoprosessia. Ja kuinka itsesääli ja pelko alkaa vallata tilaa ajatuksissani.

Aloitetaanpa vaikka siitä, että oikeanpuoleiset etuhampaat ovat olleet kipeät jo viisi viikkoa. Aluksi kipu oli jotakuinkin jatkuvaa jyskyttävää kipua ja Burana lievitti kipuja, mutta viimeisien viikkojen aikana Buranalla ja muilla käsikaupasta saatavilla lääkkeillä ei ole ollut mitään tehoa. Kaksi oikeanpuoleista etuhammasta kipuilee polttavasti ja sykkivästi aina kun siihen on pienikin mahdollisuus. Kivun saa aikaan pään alaspäin taivuttaminen, pienikin kylmä tuulahdus tai viileän ruuan tai juoman nauttiminen, hampaiden pesu ja joskus jopa pelkkä pureminen. Kipu on sen verran voimakasta ja epämiellyttävää, että tekee mieli välttää kaikkea mikä kivun voi aiheuttaa. Viileitä juomia ja ruokia on melko lailla helppo välttää, mutta ulkoilman viileyttä ei helposti pysty välttämään.  Ulkona pitää yrittää olla suu tiukasti kiinni. Mutta suu kiinni ulkoileminen on hankalaa. Edes reipas kävely ei onnistu suu sinetöitynä juoksulenkeistä puhumattakaan.

Hampaiden tila alkaa siis aika häiritsevällä tavalla vaikuttaa elämääni. Juoksut, lenkkeilyt ja muut ulkoilut saavat jäädä odottamaan kesäkelejä, mikäli kivusta ei pääse eroon. Eikä kipuilu tee hyvää stressitasollekaan. Joka aamu viimeistään hampaita harjatessa huomaa, ettei kipu mihinkään ole vieläkään kadonnut. Pahinta kaikessa on epätietoisuus. Hampaissa ei näkynyt röntgenkuvissa mitään poikkeavaa ja kivut vain jatkuvat. Mielessä pyörii monia vaihtoehtoja sille, mistä kipu voi johtua. Mielessä on vahva epäilys siitä, ettei oikominen normaalisti voi olla näin kivuliasta. Kuka olisi vapaaehtoisesti valmis rajoittamaan elämäänsä oikomisen vuoksi näin paljon? Ei ainakaan suuret telaketjukansan joukot. Väkisinkin mieleen hiipii pelko siitä, että syy kipuiluun täytyy olla joku muu, ehkä esimerkiksi vika hampaiden hermoissa. Ja se alkaa rasittaa omia hermojani. Haluan tietää kestääkö tämä kipu ja piina loppuiän vai saadaanko se loppumaan iäksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti