Vuoden verran olen elänyt elämääni eteenpäin uusilla hampaillani. Vieläkin hymyilyttää. Suuria vastoinkäymisiä ei ole hampaiden suhteen ollut ja sujuvasti olen siirtynyt hammaskeskeisestä elämänvaiheestani ihan uuteen valoisaan elämänvaiheeseen, johon ei kuulu kuukausittaiset rahansiirrot hammaslääkäriasemalle eikä edes kuukausittaiset hammaslääkärikäynnit.
Hampaat, erityisesti nämä keinohampaat, tulivat mieleen vasta nyt kun pitäisi varata aika ensimmäiseen vuositarkastukseen. Se suoraan sanoen hirvittää jo etukäteen. En uskalla edes ajatella miten reagoisin, jos hampaissa todettaisiin olevan jotain vikaa.
Vuodessa olen jo unohtanut suuren osan siitä kivusta, epämiellyttävyydestä ja pelosta, joka koko hammasoperaatioon liittyi. On todella hauskaa, että olen tullut taltioineeksi fiilikset tähän blogiin. Niinkuin elämässä on tapana, ne asiat, joita eniten pelkää on ennenpitkää kohdattava. Niin on käynyt selvästi tässä hammasprosessissakin. Kuinka vähän tulevasta tiesinkään silloin kun kirjoitin ensimmäisen kappaleen tähän blogiin.
Pikapuoliin kuulette minkä tuomion sain hampaiden vuositarkistuksesta. Pitäkäähän peukkuja!
Onpa tosi kiva kuulla, että hampaat ovat kunnossa! Sinulla on ollut aikamoinen taival. Pidän peukkuja, että kaikki menee hyvin!
VastaaPoistaMinulla on oikominen edennyt yli puolen välin, vuoden lopussa ollaan toivottavasti valmiina. Kaikki on mennyt paremmin kuin osasin odottaa, mutta koputan puuta ettei tule vastoinkäymisiä.
Kaikkea parasta prosessiisi! Hengessä mukana :)!
PoistaKiitos kun olet jaksanut pitää blogia ja oletkin kirjoittanut todella tarkasti ja osuvasti taipaleestasi! Toivotan tuhansia iloisia askeleita ja positiivisia hammashoitokokemuksia! :)
VastaaPoistaKiitos :)
Poista