Jos mikään muu tässä maailmassa ei ole varmaa, niin kivun
palaaminen ainakin yksi varma asia. Edellisessä
blogipäivityksessäni iloitsin kipuilevan hampaan paranemisesta. Mutta niin
kuitenkin kävi, että samainen kylmänarkuus ja kipu palasivat.
Kolmisen viikkoa meni kylmänarkuudesta ja kivusta kärsien,
sitten taas kolmisen viikkoa ilman kipua ja lopulta taas juuri ennen joulua
kipu palasi.
Olen analysoinut, että kipu voi aktivoitua jos narskuttelen
hampaita yöllä nukkuessani. Mutta tämä voi yhtä hyvin olla alkeellinen yritys
järkeistää tätä rasittavaa kipua. Kyllähän sekin auttaisi kun ymmärtäisi mistä
tämä johtuu.
Kipu siis tulee edelleenkin vain kylmä-ärsytyksestä.
Useimpina päivinä sen voi saada päiväksi pois ärsyttämällä hammasta kylmällä riittävän
pitkään ja kärsimällä hetken kunnon kipupiikistä. Aamut siis alkavat nykyään
jääveden purskuttelulla. Muutaman minuutin purskuttelun päästä suussa tuntuu
pieni naksahdus ja kivusta jää vain pieni muisto loppupäiväksi. Hetken
kärsimyksestä saa siis yleensä vuorokauden verran iloa. Valitettavasti olen kuitenkin huomannut, että tämä
keino ei tepsi joka päivä, joskus kipu ei lähde sitten millään. Silloin ei auta kuin kestää, juoda
taskulämpimiä juomia ja välttää ulkoilmaa.
Oikoja ja hammaslääkäri pohtivat edelleen mistä kipu voisi
johtua. Loppupäätelmä on se, että kyllä kivun täytyy liittyä oikomiseen.
Kuolemassa hammas tuskin on, sillä kuolevasta hampaasta tulevan kivun pitäisi
olla paljon voimakkaampaa esimerkiksi hammasta koputettaessa. Myös hampaan juuren
ympärille pitäisi tulla kohoumia tms.
Tekisi mieli uskoa tähän myönteiseen skenaarioon, mutta hiukan
epäilen. Googlen tarjoamien tietojen mukaan kuoleva hammas ei edes anna oireita
kaikissa tapauksissa. Ja toisaalta onhan minunkin tapauksessa spekuloitu
aiemmin myös hampaan kuoleman mahdollisuutta. Lääkärikäynnin lopputulos oli
kuitenkin se, ettei hammasta sen kummemmin enää kuvattu tai tutkittu, lääkärit
olettavat, että kyse on vain oikomiseen liittyvästä kaupanpäällisestä.
Oikoja on parilla viime kerralla keskittynyt hampaiden
sivujen hiomiseen ja etuhampaiden väliin tulleen raon sulkemiseen. Hampaiden sivujen hiominen jatkuu oikojan
mukaan seuraavat kuukaudet. Hampaiden sivujen hiominen kuulostaa ja tuntuu
hurjalta. Tuntuu, että hampaista hiottaisiin järjettömän kokoisia osia pois.
Onneksi oikoja muistaa mainita jokaisella kerralla, että hiominen kuulostaa
pahalta, mutta hampaasta hiotaan pois vain olemattoman vähän. Se rauhoittaa sen
verran, että en lähde juoksemaan pois kesken operaation.
Etenemistäkin oli
tapahtunut. Tilaa näyttää tulevan, toki hitaasti, mutta kuitenkin. Voisi olla
mahdollista, että tilaa olisi riittävästi jo ensi kesänä, siis vuoden oikomisen
jälkeen. Tässä skenaariossa implanttijuuret saataisiin asennettua kesällä ja
itse implantit saisin ehkä siis jo jouluksi 2014. Itse pidän tätä skenaariota tässä
vaiheessa yltiöoptimistisena. Ainoastaan siksi että tähän saakka tässä
prosessissa niin harva asia on edennyt optimistisimman skenaarion mukaan.
